Huedan kuningaskunta

Hueda
1600-luku–1727
Valtiomuoto	perinnöllinen monarkia
Kuningas	Ensimmäinen: Haholo Viimeinen: Huffon (1708–1727)
Pääkaupunki	Savi
Väkiluku	100 000 (arvio)
Uskonnot	vodoun
Kieli	fon
Edeltäjä	heimoalueita
Seuraaja	Dahomey
Infobox OK

Huedan kuningaskunta (myös Xwéda, Whydah, Ouidah, Sahé tai Houéda^[1]) oli monarkia Länsi-Afrikan rannikolla nykyisen Beninin rajojen sisällä. Maa oli merkittävä orjakaupan keskus 1600- ja 1700-luvuilla. Vuonna 1700 Huedan kuningaskunnalla oli rantaviivaa noin 16 kilometriä.^[2] Kuningas Haffonin valtakauden aikana rantaviiva laajentui 64 kilometriin ja sisämaahan 40 kilometriin.^[3] Huedan pääkaupunki oli Savi. Kuningaskunnan viimeinen kuningas oli kuningas Haffon, joka suistettiin vallasta vuonna 1727 Huedan tullessa valloitetuksi ja liitetyksi Dahomeyn kuningaskuntaan.

Savista noin 15 kilometrin päässä rannikolle päin sijaitsi jo kuningaskunnan aikana Ouidah, joka oli tärkeä kauppakaupunki.^[4] Kuningaskunnan poliittisessa keskuksessa Savissa olivat kuninkaiden palatsit ja kaupungista hoidettiin kauppaa eurooppalaisten kanssa. Savi oli myös uskonnollinen keskus, jossa palvottiin pytonia jumalana.^[1]

Kaupankäynti rannikolla oli niin voittoisaa, että Dahomeyn kuningas Agaja kiinnostui siitä. Vuonna 1727 dahomeyläiset etenivät Saviin ja polttivat kuninkaan palatsin maan tasalle. Palatsin raunioilla oli niin suuri poliittinen merkitys, että Agaja kielsi huedalaisia asumasta sen läheillä. Huedan viimeinen kuningas Huffon nousi hallitsijaksi vuonna 1708 ollessaan 13-vuotias. Hän kuoli karkotettuna maanpaossa vuonna 1733.^[1]

1. ↑ ^{a b c} Houngnikpo, Mathutrin C. ja Decalo, Samuel: Historical Dictionary of Benin, s. 203. The Screcrow Press, 2013. (englanniksi)
2. ↑ Hutton, Catherine: The Tour of Africa: Containing a Concise Account of All the Countries in that Quarter of the Globe, Hitherto Visited by Europeans; with the Manners and Customs of the Inhabitants, Nide 2. Baldwin, Cradock and Joy, 1821. (englanniksi)
3. ↑ Harms, Robert: The ’Diligent’: A Voyage through the Worlds of the Slave Trade arlindo-correia.com. 2003. Viitattu 21.8.2023. (englanniksi)
4. ↑ Monroe, s. 50.